maanantai 18. kesäkuuta 2012

Amy Chua - Tiikeriäidin taistelulaulu



Halusin lukea Tiikeriäidin taistelulaulun sen saaman palautteen ja kauhistelun vuoksi (tai ansiosta). En lähtenyt etsimään siitä kasvatusohjeita (lähinnä koska minulla ei ole lapsia), olin vain utelias. 

On tunnettu tosiasia, että aasialaislapset häikäisevät älykkyydellään sekä taidoillaan. He ovat ns. ihmelapsia, jotka osaavat Beethovenin viidennen symfonian viisivuotiaina ja pärjäävät kaikissa kouluaineissa. Tiikeriäidin taistelulaulu on kertomus siitä, mitä vaaditaan tällaisten "ihmelapsien" luomiseen. 

Amy Chua on naimisissa amerikkalaisen miehen (Jed) kanssa ja heillä on kaksi lasta, Sophia ja Lulu. Kirja kertoo Chuan ainaisista taisteluista ja yrityksistä saada lapset pärjäämään niin koulussa kuin viulun- tai pianonsoitossa. Chua kuvailee värikkäästi harjoittelusessioita, joissa sanoja ei säästellä. Vaatimustaso on myös korkea kun puhutaan syntymäpäiväkorteista:

Jedin kehotuksesta Lulu ojensi minulle "yllätyksen", joka osoittautui kortiksi. 
Tarkemmin sanoen se oli paperinpala, joka oli taitettu huolimattomasti kahtia,
ja kannessa oli iso hymynaama. - - Lulu ei ollut tuhrannut kortintekoon enempää
kuin kaksikymmentä sekuntia. - - Minä ojensin kortin takaisin Lululle. 
"En minä tätä halua", sanoin. "Haluan paremman - -."

Kirja oli osittain järkyttävää luettavaa (edellämainittu lainaus kuuluu tähän kategoriaan). Samanaikaisesti siitä kuitenkin löytyi viisauksia ja asioita, jotka tuntuivat täysin järkeviltä. En voi sanoa kannattavani Chuata joka suhteessa, mutta voin olla hänen kanssaan samaa mieltä siinä, että lapsi ei aina voi tietää mikä on hänelle parhaaksi:

"Älä ole naurettava", sanoi Lulu. "Totta kai minä olen iloinen siitä, 
että pakotit minut soittamaan viulua."

Lopussa Chua kuitenkin joutui hellittämään huomatessaan suhteensa Luluun pian sortuvan. Ehkä diplomaattinen ratkaisu itämaisen ja länsimaisen kasvatustyylin välillä on sitten se oikea? Tämä kaikki tulee nyt naisen suusta, jolla ei tällä hetkellä ole hoidettavanaan kuin pieni kissa. Tästäkin huolimatta Tiikeriäidin taistelulaulu oli mielestäni ajatuksia herättävä lukukokemus, joka säilyy mielessäni vielä pitkään.

Tiikeriäidin taistelulaulusta kirjoitettiin myös Kirjanurkkauksessa.

Pisteet: ****

Kuva

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...