Jussi Viitala - Älykäs eläin
Odotukseni tämän kirjan suhteen olivat suuren suuret. Rakastan biologiaa ja kaikenlaista spekulointia ja odotin, että tämä kirja sisältäisi runsaasti molempia.Niinhän se sisälsikin.
Älykäs eläin kyseenalaistaa ihmisen älykkyyden ja aseman maapallon ylivoimaisimpana eläimenä. Viitala viittaa tutkimuksiin, joissa on todettu esim. valaiden aivojen voittavan omamme sekä koon että poimuttuneisuuden suhteen. Hän myös kertoo variseläimistä, joilla vaikuttaa olevan emootioita.
En pitänyt Viitalan tyylistä kirjoittaa. Tuntui siltä kuin hän yrittäisi liikaa tehdä kirjastaan kansanomaisen ja puhekielisen. Tieteellisempi ote ei olisi ollut pahasta. Aihe sinänsä oli erittäin mielenkiintoinen. Pienet tosielämän tarinat tekivät kirjasta mielenkiintoisen ja uskottavan. Huomasin hymyileväni kun Viitala kuvaili juoruilevia delfiinejä. Myöhemmin nyökyttelin itsekseni ja hieman pidättelin kyyneleitä kun Viitala kuvasi valaanpyyntiä murhaksi ja kulttuuriperinnön tuhoamiseksi. Näinhän se on.
Kirjan lopputulema oli että ihminen on kaiken pahan alku ja juuri ja tuhoaa kaiken ympäriltään vain koska on niin pirun itsekäs. Olen samaa mieltä myös tästä, mutta keskustelun olisi mielestäni voinut jättää johonkin toiseen aikaan ja paikkaan. Kirjan erinomaisuus latistui täysin viimeisten parinkymmenen sivun aikana, jolloin Viitala tuntui läksyttävän lukijaa. En voi kieltää mitään Viitalan sanomaa, mutta jos tahdon lukea ihmisen kamaluuksista ja maapallon tuhosta, käännyn vapaaehtoisesti sellaisen kirjan puoleen. Jos haluaa välttyä huonolta omatunnolta kannattaa lukeminen lopettaa n. sivun 170 kohdalla. Kirja olisi saanut minulta tässä vaiheessa neljä tähteä viidestä, mutta lopun saarna laski pisteet kolmeen.
Kommentit