keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Breaking Dawn Part 2

Pettymys oli suuri kun pari ensimmäistä Twilight-kirjaa luettuani näin ensimmäisen osan filmatisaation. Yh, miten hyvästä kirjasta voikin saada niin huonon elokuvan. Toisaalta, kun tarkemmin ajattelee, seuraa elokuva hyvin tarkasti kirjan tapahtumia, joten eikös se alkuperäinen teos sitten ole "viallinen". Suurin syy elokuvan surkeuteen on kuitenkin pääosan esittäjät. Kristen Stewart on edelleen surkea tapaus, eikä mielipiteeni muuttunut Lumikki ja metsästäjä-elokuvan jälkeen. 

Odotukset eivät olleet korkealla Breaking Dawnin toisen osan kohdalla. Jostain syystä mikään muu kuin saagan toinen osa (New Moon) ei ole napannut elokuvaversiona. Viimeinen osa oli kuitenkin pakko nähdä, mites muutenkaan. Tässä osassa Bella on muuttunut vampyyriksi ja elelee rauhaisaa eloa Edwardin, Edwardin perheen sekä vastasyntyneen Renesmeen kanssa. Kun Culleneiden tuttavaperheen eräs jäsen kuitenkin näkee pienen Renesmeen, luullen tätä vampyyriksi muutetuksi ihmislapseksi, lähtevät Volturit Bellan perään.

Taivutellakseen Volturit luopumaan Renesmeen tappamisajatuksista, Cullenit keräävät joukon vampyyreita todistamaan, ettei Renesmee ole mikään tavallinen lapsi. Lopulta heidän talonsa on täynnä jos jonkinlaista vampyyria niin Venäjältä kuin Amazonin sademetsästä. Kaikki ihanan punasilmäisiä. 

Myönnetään, tarina on heikko. Tuntuu siltä kuin Meyer olisi keksinyt juonen sitä mukaa kun kirjat ilmestyivät. Sehän sattuu oikein sopivasti, että vastasyntyneet vampyyrit ovat vahvimmillaan ja että Renesmeen kaltaiset lapset kasvavat nopeasti aina parikymppisiksi asti jolloin kasvu pysähtyy.  On myös niin mukavan käytännöllistä, että Jacob leimautuu juuri Renesmeehen ja täten ei enää tahdo tätä hengiltä ja samalla myös irtautuu Bellasta. 

Kristen Stewart on ulkonäöllisesti nappivalinta Bellaksi, ihan samalla tavalla kuin hän oli nappivalinta myös leffaan Lumikki ja metsästäjä. Siihen se täydellisyys sitten loppuukin . En tiedä missä Stewart on saanut näyttelijänkoulutuksensa (liekö saanut sitä lainkaan), mutta samaan opistoon en kyllä lähtisi vaikka maksettaisiin. Tai ehkäpä tämä ilmeetön näytteleminen vain asuu Stewartissa itsessään eikä hän pääse siitä eroon. Pattinsonia taas nimitettiin pökkelöksi jossain Iltalehden (tai vastaavan) leffa-arvostelussa ja minusta noiden kahden sanan yhdistelmä on jotenkin nerokkaan koominen: Pattinsonin pökkelö. Niin, onhan hän vähän puusta veistetty ja se tuskainen naamanvääntely alkoi rasittaa jo ykkösosassa. Mutta hei, onhan kyse kuitenkin Pattinsonista, oli hän sitten pökkelö tai ei. 

Niin naiivi kuin Breaking Dawn onkin, onnistui se siltikin jotenkin kirvoittamaan kyyneleet silmiini. Vaikka en itse sitä mielelläni myönnä, on Twilight-saaga omalla tavallaan koskettava (kliseineen kaikkineen). Tämän vuoksi olen nyt myös hankkinut kaikki ilmestyneet DVD:t ja hankin myös tämän viimeisen kunhan se kauppoihin ehtii. Enpä olisi tällaista uskonut kun ensimmäisen osan näin.

Pisteet: 3/5

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...