lauantai 15. joulukuuta 2012

J.R.R. Tolkien - Bilbo - En hobbits äventyr

Ostin Hobitin itselleni ruotsinkielellä vuonna 2008 kun olin vaihdossa Lundissa, Etelä-Ruotsissa. Kirja löytyi kirpparilta ja maksoi muistaakseni n.30-50 kruunua. Luin kirjan ja pidin siitä. Olinhan pitänyt myös Taru Sormusten Herrasta. Nyt kun Hobitista on ilmestynyt ensimmäinen elokuva, päätin lukea kirjan toisen kerran, ihan vain muistin virkistämiseksi. 

Hobittihan kertoo sen, miten Valtasormus, joka on TSH-saagan keskiössä, päätyi Bilbolle. Bilbo on pieni hobitti, joka elää kolossa maan alla paikassa nimeltään Kontu. Eräänä päivänä Gandalf-velho ilmestyy Bilbon kuistille mukanaan kolmetoista kääpiötä. Kääpiöt ovat matkalla Yksinäiselle vuorelle, jossa Smaug-lohikäärme vahtii kääpiöiltä anastamaansa aarretta. Bilbo saadaan houkuteltua mukaan matkalle, jolla hän tapaa peikkoja, susia, hiisiä ja erään hassun olennon, jolta hän (sattumalta) saa kauniin kultaisen sormuksen.

Ihailen suuresti Tolkienia, joka on onnistunut luomaan sadunomaisen, mutta samalla uskottavan maailman. Keski-Maa tuntuu aidolta ja lukija melkein uskoo, että se joskus on ollut olemassa. Tolkienin laaja taustatyö ja valmistelut näkyvät kirjan sivuilla: mitään ei ole jätetty puolitiehen. Tämä kirja tekee minut onnelliseksi ja saa minut muistamaan lukemisen ilon (jos olen sen sattunut unohtamaan). 

Tolkienin hahmot ovat uskottavia, vaikka ne ovatkin mielikuvituksen tuotetta. Hobittien esikuvan sanotaan olevan suomalaiset, sillä molemmat viihtyvät omissa oloissaan (ja juovat runsaasti). Hobittien luonteenpiirteestä voisi jokainen ottaa mallia sillä he eivät ota elämää liian vakavasti. He eivät ole koskaan kohdanneet pahuutta silmästä silmään ja voivat siis elää elämäänsä viattomina ja sinisilmäisinä. 

Hobitti on lyhyeksi kirjaksi rikas sisällöltään. Hahmoihin tutustuu sitä mukaa kun kirja etenee. Samalla myös sattuu ja tapahtuu ja joukkio törmää kaikenlaisiin seikkailuihin. Välillä asiat ratkeavat hieman liiankin helposti, mutta sympatiasta Bilboa kohtaan, ei se ainakaan minua haitannut.

Huomenna on vuorossa Hobitin leffaversio. En vieläkään ole vakuuttunut siitä, miksi vajaa 300-sivuinen kirja piti jakaa kolmeen elokuvaosaan, mutta ehkä se huomenna selviää. Odotan kuitenkin innolla elokuvaa, sillä siitä on aikaa kun viimeksi kävin ihan elokuvissa asti uppoutumassa Tolkienin taianomaiseen maailmaan.

Pisteet: 5/5

Kuva

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...