maanantai 23. heinäkuuta 2012

Agatha Christie - Kortit pöydällä

Kuolema Niilillä jälkeen himosin vielä Christien tuotantoa. En yleensä lue dekkareita, mutta mielestäni yleissivistyksessä on suuri aukko, jos ei tunne edes muutamaa Agatha Christien teosta. Kirjastossa päädyin Kortit pöydällä-kirjaan koska sen henkilögalleria ei kuulostanut turhan monimutkaiselta. Yksinkertaisuus kunniaan. Aina välillä. 

Poirot ja seitsemän muuta kutsuvierasta saapuu erikoisen herra Shaitanan luo iltaa viettämään. Ryhmä jakautuu kahtia. Korttipelin aikana herra Shaitanan huomataan kuolleen tikarin iskusta. Epäiltynä ovat neljä samassa huoneessa herra Shaitanan kanssa ollutta henkilöä: tohtori Roberts, rouva Lorrimer, majuri Despard ja neiti Meredith. 

Christie osaa aina yllättää. Lukija luulee tietävänsä syyllisen jo kirjan alkumetreillä, mutta dekkareiden kuningattarelta löytyy aina ässä hihasta. Kirjan loppuratkaisu on yllättävä ja hieman raivostuttavakin. Syylliseksi ei osoittaudu se, jonka itse olisin lähes toivonut olevan syyllinen. 

Kortit pöydällä pyörii nimensäkin mukaisesti paljon bridgen ympärillä. En ole ikinä pelannut bridgea, en edes mitään sen kaltaista, joten olin hieman hukassa erilaisten termien viidakossa. Kaiken lisäksi huoneessa pelatut bridgepelit osoittautuivat ratkaiseviksi murhaajan identiteetin selvittämisessä. Minut valtasi jo melkein epätoivo, kun kuvittelin että minun täytyy alkaa perehtymään bridgen ihmeelliseen (paremminkin tylsään) maailmaan. Oli kuitenkin ilo huomata, ettei bridgen tuntemus loppupeleissä ollut niin tärkeää kirjan loppuratkaisun ymmärtämisen kannalta. 

Poirot on etsivänä myös tässä kirjassa, mutta hänen osansa oli yllättävän pieni. Toki hän on se, joka lopulta ratkaisee mysteerin, mutta johtolankoja keräävät kuitenkin loput kolme illallisvierasta: rouva Oliver, eversti Race sekä poliisitarkastaja Battle. Oli siis hienoinen pettymys, ettei omahyväinen Poirot osallistunut tutkimuksiin enempää. Olen alkanut pitää hänestä enemmän ja enemmän David Suchetin loistavan roolisuorituksen myötä.

Kortit pöydällä oli viihdyttävä lukukokemus. Se oli klassista Christieta eli toisin sanoen, se onnistui yllättämään vielä viimeisillä sivuillaankin. Kortit pöydällä sai minut myös entistä pahemmin koukkuun Christien tuotantoon. 

Pisteet: ****

Kuva

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...