Mirja Tervo - Huimaavat korot
Tervo kertoo kirjassaan Huimaavat korot työstään New Yorkilaisessa kenkäsalongissa, jonka arki on yllättävän raadollista. Tervo kuvailee työkavereitaan, asiakkaitaan ja yleistä ilmapiiriä. Kuullessani kirjasta ensimmäisen kerran, oletin saavani eteeni kevyttä lukemista. Olin väärässä.
Tervon tapa kirjoittaa ei viehättänyt minua. Hän heittelee ilmoille ns. sivistyssanoja ja vertaa korkokenkiä mm. pilvenpiirtäjiin. Hän vetää hurjia johtopäätöksiä niin kengistä kuin niiden käyttäjistäkin. Itse nautin juuri tällaisesta - arkisen asian muuttamisesta korkealentoiseksi. Tervon tapauksessa en kuitenkaan ihastunut tähän taktiikkaan.
Kirjan parasta antia ovat asiakaskohtaamiset. Koska Tervo kertoo omista kokemuksistaan, olivat juuri asiakaskuvaukset mehukkaimpia. Nämä olivat ihan oikeita ihmisiä ihan oikeassa New Yorkissa ja kenkäsalongissa. Nämä olivat naisia, jotka puhuttelivat myyjiä miten tahtoivat, lähettivät laskun äidilleen tai miehelleen ja palauttivat jo käyttämiään kenkiä koska heillä ei loppujen lopuksi ollutkaan varaa niihin. Tervo onnistuu osoittamaan korkokenkäkulttuurin järjettömyyden. Erityisen pysäyttävää on se, kuinka nuoret tytöt totutetaan uskomaan, että juuri korkokengät tekevät naisesta naisen:
Nuoret tytöt, jotka tulevat äitiensä kanssa ostamaan itselleen ensimmäisiä
korkokenkiä (yleensä bat mitzva -kenkiä), valittavat alituisesti kenkien
epämukavuudesta. Äitien kannustus tyttärilleen on kuitenkin siinä, että
kengät näyttävät hyvältä mekon kanssa ja että kipuun tottuu.
Kirja oli siis keskinkertainen. Välillä se viehätti, välillä taas ärsytti. Se herätti kuitenkin ajatuksia naisten maailmasta ja siitä miten yhdet jalkineet voivat merkitä niin paljon. Ise kuljen suurimman osan ajastani lenkkitossuissa tai reiluissa talvikengissä. Tahtoisin osata kävellä huimilla koroilla, mutta en koskaan edes yritä harjoitella tätä taitoa. Tervon kirjan luettuani, minua eivät lenkkarini enää hävetä.
Pisteet: **1/2
Kommentit